Kestävän kehityksen osaaminen, opetus ja koulutuksen järjestäjän toiminta ammatillisissa perustutkinnoissa

Arvioinnin lähtökohdat

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus toteutti ammatillisen peruskoulutuksen kestävän kehityksen oppimistulosten arvioinnin keväällä 2015. Tarkoituksena oli arvioida, miten perustutkintojen perusteissa määritellyt kestävän kehityksen tavoitteet on saavutettu. Arvioinnin tavoitteena oli myös tuottaa tietoa, jota koulutuksen järjestäjät voivat hyödyntää oman kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisen toiminnan ja opetuksen kehittämisessä.

Osaamisen (oppimistulosten) lisäksi arvioitiin, miten kestävän kehityksen tavoitteet ilmenevät koulutuksen järjestäjän toiminnassa, arjen käytännöissä ja opetuksessa. Tarkoituksena oli arvioida, miten koulutuksen järjestäjän toiminta ja opetus ovat yhteydessä oppimistuloksiin. Opiskelijoilta ja koulutuksen järjestäjiltä kerättiin myös taustamuuttujia, joiden yhteyttä oppimistuloksiin selvitettiin.

Arviointi sisälsi oppimistulosten arviointikokeen sekä koulutuksen järjestäjän ja opettajien itsearvioinnin. Arviointi toteutettiin kokonaan sähköisesti. Kestävän kehityksen oppimistulosten arvioinnissa yhtenä tavoitteena oli kehittää sähköistä oppimistulosten arvioinnin koetta soveltuvaksi elinikäisen oppimisen avaintaitojen arviointiin ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Arviointi toteutettiin sähköisesti, ja sen yhtenä tehtävänä oli kehittää sähköistä koetta ammatillisen koulutuksen arviointiin soveltuvaksi. Tarkoituksena oli saada tietoa myös siihen, miten ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia olisi tarkoituksenmukaista arvioida jatkossa.

Arviointikysymykset ja arviointiasetelma

Kestävän kehityksen arviointi kohdistui laaja-alaiseen ekologisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävän kehityksen osaamiseen. Kestävän kehityksen osaamista tarkasteltiin kestävän kehityksen eri osa-alueilla sekä kokonaisosaamisen että tiedollisen ja toiminnallisen osaamisen näkökulmista. Osaaminen jaettiin taitotasoille tyydyttävä, hyvä ja kiitettävä. Lisäksi tarkasteltiin asenteita ja kestävän kehityksen merkitystä.

Arviointikysymykset olivat:

  • Miten tutkinnon perusteissa asetetut tavoitteet kestävän kehityksen osaamiselle toteutuvat?
  • Miten kestävän kehityksen arvot ja tavoitteet ilmenevät koulutuksen järjestäjän toiminnassa ja opetuksessa?
  • Millaisia yhteyksiä koulutuksen järjestäjän toiminnalla, opetuksen suunnittelulla ja toteutuksella sekä opiskelijaan ja koulutuksen järjestäjään liittyvillä tekijöillä on oppimistuloksiin?

Arviointiasetelma on kuvattu alla olevassa kuviossa 1.

Kestävän kehityksen arvioinnin arviointiasetelma
Kuvio 1. Kestävän kehityksen arvioinnin arviointiasetelma

Arviointiaineisto

Arviointi kohdistui kaikkiin ammatillista peruskoulutusta järjestäviin koulutuksen järjestäjiin ja keväällä 2015 valmistuviin ammatillisen perustutkintojen opiskelijoihin. Koe perustui otantaan, ja siihen vastasi osa valmistuvista opiskelijoista. Arviointi kattoi kaikki kahdeksan koulutusalaa ja miltei kaikki ammatilliset perustutkinnot. Arviointiin valittiin koulutuksen järjestäjiltä eri tutkintoja.

Arviointiin osallistui 4 457 opiskelijaa eri tutkinnoista 107 koulutuksen järjestäjältä. Koulutuksen järjestäjiä oli kaikilta AVI-alueilta. Opiskelijoista oli noin 8 % ruotsinkielisiä. Miehiä oli 50,5 % ja naisia 49,5 %.

Koulutuksen järjestäjän toimintaa koskeva itsearviointi osoitettiin kaikille koulutuksen järjestäjille ja kyselyyn vastasi 106 järjestäjää.

Opettajien itsearviointiin osallistui opettajia, jotka opettivat arviointiin valituissa tutkinnoissa. Opettajien kyselyyn vastasi 798 opettajaa.

Keskeiset tulokset

Opiskelijoiden kestävän kehityksen osaaminen

Opiskelijoiden kestävän kehityksen osaaminen on hyvää tasoa. Hyvälle tasolle ylsi 67 %, kiitettävälle 23 % ja tyydyttävälle tasolle noin 9 % opiskelijoista. Pieni osa opiskelijoista ylsi yli kiitettävän tason ja toisaalta pieni osa jäi alle tyydyttävän tason. Toiminnallinen osaaminen on kaikilla koulutusaloilla parempaa kuin tiedollinen osaaminen. Osaaminen on keskimäärin naisilla parempaa kuin miehillä. Sekä naisten että miesten tiedollinen osaaminen on hyvää, mutta naiset yltävät toiminnallisessa osaamisessa kiitettävälle tasolle. Osaaminen oli parasta sosiaalisella kestävän kehityksen osa-alueella ja heikointa ekologisella osa-alueella.

Koulutusalojen välillä on selkeä ero osaamisessa. Humanistisella ja kasvatusalalla ja kulttuurialalla ovat parhaimmat tulokset. Heikoimmat tulokset ovat luonnontieteiden alalla ja tekniikan ja liikenteen alalla. Poikkeuksena muista aloista on humanistisella ja kasvatusalalla miesten osaaminen parempaa kuin naisten. Koulutusalaa ja sukupuolta enemmän selittää eroja opiskelijan kieliryhmä ja koulutustaso. Suomenkieliset opiskelijat saavat paremmat tulokset sekä kokonaisosaamisessa että tiedollisessa ja toiminnallisessa osaamisessa. Samoin ruotsinkielisten koulutuksen järjestäjien tulokset ovat selvästi heikompia kuin suomenkielisten koulutuksen järjestäjien. Osaaminen on myös sitä parempaa, mitä korkeampi on koulutustaso.

Opiskelijoiden suhtautuminen kestävään kehitykseen

Opiskelijat arvioivat oman osaamisensa pääasiassa hyvälle tasolle. Kestävää kehitystä opitaan eniten työssäoppimisjaksoilla ja käytännön työtehtävissä. Opiskelijat pitivät kestävää kehitystä erittäin tärkeänä ammattiin opiskelussa. Merkittäväksi parempia oppimistuloksia selittäväksi tekijäksi osoittautuikin myönteinen suhtautuminen kestävän kehityksen opiskeluun ja merkitykseen oman alan työtehtävissä. Osaamiseen vaikuttavat myönteisesti myös opiskelijan oma aktiivisuus ja mahdollisuus oppia kestävää kehitystä kodin käytännöissä.

Koulutuksen järjestäjien toiminta

Koulutuksen järjestäjien ja opettajien itsearvioinnit tuottivat tietoa siitä, miten kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat koulutuksen järjestäjän strategiassa, opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä käytännön toiminnassa oppilaitoksissa. Koulutuksen järjestäjistä suurin osa (82 %) oli tehnyt suunnitelmallista kestävän kehityksen työtä pitkään. Tästä huolimatta koulutuksen järjestäjät ovat vasta kehittyvällä (41 %) tai alkavalla (36 %) tasolla kestävän kehityksen toiminnassa. Edistyneelle tasolle ylsi 16 % ja puuttuvalla tasolla oli 7 %. Tavoitteet toteutuvat parhaiten koulutuksen järjestäjän arvoissa ja heikoimmin toiminnan organisoinnissa ja resursoinnissa. Arjen käytännöissä arvioitiin toteutuvan parhaiten sosiaalisen kestävän kehityksen osa-alueen asiat, kuten opiskelijoiden hyvinvointi ja osallisuus.

Kestävän kehityksen opetus

Kestävän kehityksen opetuksesta vastaavat pääasiassa ammatillisten aineiden opettajat. Opetus toteutetaan useammassa kuin yhdessä tutkinnon osassa, usein ammatillisissa tai ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa ja koko opintojen ajan. Opetus painottuu enemmän sosiaaliselle ja kulttuuriselle kestävän kehityksen osa-alueelle kuin ekologiselle. Opetuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota opiskelijoiden motivointiin ja vähemmän painotetaan kestävän kehityksen tietoperustaa. Tutkinnon perusteiden koetaan tukevan opetuksen suunnittelua melko hyvin. Opetusta suunnitellaan työpaikkaohjaajien kanssa melko vähän ja työssäoppimisjaksoilla on harvoin kestävän kehityksen oppimistehtäviä. Myös opettajat arvioivat, että sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät tavoitteet toteutuvat paremmin kuin ekologisen osa-alueen asiat.

Opettajien suhtautuminen kestävään kehitykseen

Opettajat suhtautuvat hyvin myönteisesti kestävään kehitykseen. Sitä pidetään tärkeänä avaintaitona kaikille opiskelijoille ja keskeisenä ammatillisena osaamisena. Opettajat ovat kuitenkin saaneet vähän täydennyskoulutusta kestävän kehityksen opetukseen. He kokevat, että kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat heikoimmin henkilöstön osaamisessa ja sen kehittämisessä. Koulutuksen järjestäjän strategian edistyneisyydellä ei ole yhteyttä oppimistuloksiin, mutta kestävän kehityksen käytännön toiminnalla oppilaitoksessa näyttää olevan yhteyttä opiskelijan osaamiseen. Myönteisesti oppimistuloksiin ja osaamisen kehittymiseen vaikuttaa myös, jos opiskelijalla on mahdollisuus oppia kestävää kehitystä sekä opetuksessa että oppilaitoksen käytännön toiminnassa. Opetuksen merkitys oppimistuloksiin korostuu erityisesti silloin, kun kodin käytännöissä eikä harrastuksissa ole opittu kestävää kehitystä.

Kestävän kehityksen arviointiraportin kansikuva

Ammatillisen peruskoulutuksen kestävän kehityksen arviointiraportti on ladattavissa tästä.

 

Lisätietoja:
Mari Räkköläinen
Arviointineuvos, Karvi
mari.rakkolainen(at)karvi.fi
+358 29 533 5527